Lihansyöjä hotkaisee jäniksen, jolloin jänis pitää ensin tappaa. Kasvissyöjä syö porkkanan, ja jänis kuolee nälkään. Niin tai näin, pupulle käy huonosti.
Kun koululaiset valitsevat kasvis- ja liharuuan välillä, moni jättää kasvisruokapäivän väliin.
Toisaalta tällaista käytöstä voi pitää nirsoiluna, mutta toisaalta uutinen kertoo hyvinvoinnista: kaikki lapsiperheet eivät elä kurjuudessa, jos teineillä on varaa jättää ilmainen ateria väliin ja käydä pitsalla.
x x x
Kasvis- ja liharuuan raja hämärtyy.
Lenkkimakkaraa on pilapuheissa pidetty kasvisruokana, koska siinä on enemmän jauhoja kuin oikeaa lihaa.
Pilailusta piittaamatta elintarviketeollisuus on jatkanut soijanakkien reunustamalla tiellä. Nyt mainoksissa ja lihatiskillä myydään vilja- ja rypsiporsasta.
Sinänsä kasvi- ja eläinkunnan yhdistämisessä ei ole mitään uutta. Lanttukukko on vanha karjalainen perinneherkku. Vehnäterrieri sen sijaan ei kuulu ainakaan suomalaiseen ruokavalioon.
x x x
Porsaasta puhuttaessa viljalla ja rypsillä halutaan kertoa, mitä porsas syö ennen kuin se itse syödään.
Nykyään sen uskaltaa tehdä. Ennen oli toisin. Tuskin valmiiksi viipaloitu sika olisi mennyt kaupaksi edes steriilisti pakattuna, jos sitä olisi myyty ruuantähdepossuna.
Kasvisruokavalion korostamisella sianlihalle halutaan luoda samanlainen myönteinen mielikuva kuin kananmunille, joita myydään munijan fyysisellä ja henkisellä statuksella. Yksi kana on vapaa, toinen muuten vain onnellinen.
Mihin tällainen kasvien ja lihojen miksaamien johtaa? Onko joulupöydässä jonain päivänä pääruokana olkipukki?
Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomien
viikonvaihdesivuilla 27.2.2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti