Armorikas syntymäjuhla

– Kirjoitatko joulupakinan?
– Sen voin taata.
Huomenna, jos jumala suo, on meidän...
Tähän stoppi! Jos joulurauhan julistuksessa mennään eteenpäin, syntyy käsitys, että kristityn maailman vapahtajanaan pitämän henkilön syntymän kunniaksi vietettävä juhla olisi leimallisesti kristillinen.
Kyseessähän on kuitenkin globaali brändi, joka on lahjakkaasti levitetty kattamaan niin seimessä makaava piltti kuin kasvisuutejuomalla sokerihumalan hankkiva joulupukki.
Joulusta on tullut ongelma, varsinkin kouluissa. Opetushallitus ohjeistaa, että yksi virsi joulujuhlassa on kulttuuriperintöä eikä uskonnonharjoittamista.
Jos lehtorilta lipsahtaa kaksi virttä, rehtori ottaa puhutteluun. Kolmas on kiihotusta, vaikka yleisö viis veisaisi.
Joulu ilman jouluevankeliumia on ateististakin omituinen juhla; kuin olisi syntymäpäivillä, eikä kukaan kertoisi, kuka on päivänsankari.
Evankeliumi kytkee joulun ihmeen maallisen hallinnon toimiin. Koko maailma oli verolle pantava, ja alivaltiosihteeriltä kävi käsky, että yritysverotusta on kevennettävä ja asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennettävä.
Mutta evankeliumit sikseen, ja vauhdilla päin Prinkkalaa.
Joulurauhanjulistus ei lopulta ole erityisen kristillinen, vaikka alkaa jumalalla ja vapahtajalla. Maallinen julistaja olettaa, että yleensä ihmiset käyttäytyvät huonosti ja käyttäytyisivät joulunakin, jos heitä ei uhattaisi kovennetuilla rangaistuksilla.
Sanalliselta ja musiikilliselta sisällöltään julistustuokio ei ole myöskään kovin rauhanomainen. Sisältö tiivistyy kolmeen riviin:
Huomenna, jos Jumala suo,
voi vainolaisten hurmehella peittää maan,
oi maamme!

(Pakina julkaistu

Salon Seudun Sanomissa 24.12.2010.)

Vaaralliset lelut

Jouluna lapsiperheissä riittää vilinää kuusen ympärillä, mutta harvassa kuusessakaan on hiljaista.
Kuusen mukana tupaan voi tulla lunta, mutta myös puoli miljoonaa ötökkää: punkkeja, hämähäkkejä ja oksakirjaajia. Suurin osa on niin pieniä, että niitä ei erota silmin nähden.
Vieraista ei ole vaaraa.
Vaara voi sen sijaan piillä kuusen juurella.
Joulumyynnissä on paljon vaarallisia leluja. Turvatekniikan keskus testasi leikkikaluja, ja tuloksena oli, että myynnistä poistettiin ennen joulua kuusi.
Vaarallisten lelujen luettelo ei yllätä: Laserpyssyssä on tehokas laser, ja kauppiaan sisäänvetotuotteeksi tarkoittamassa magneettikalenterissa on liian voimakas magneetti, ja se vedetään takaisin.
Vauvanukke on vaarallinen, koska sen sisältämä muovinpehmennysaine heikentää hedelmällisyyttä.
Metsästävän perheen joulu meni pilalle, kun tarkastajat tuomitsivat muovikuula-aseen, eikä pehmohirvikään ollut turvallinen.
Vaaralliset lelut tuodaan ulkomailta, enimmäkseen Kiinasta. Suomalaisia leluja kaupasta on vaikea löytää. Aina voi muistella vanhoja ja tehdä käpylehmiä, mutta omat vaaransa on niissäkin. Suomu menee kurkkuun ja tikku silmään.
Lelujen turvallisuutta tutkitaan, mutta selvittämättä on, kummalla on elämässään enemmän riskitekijöitä: leluilla leikkivällä vai lelutehtaassa työskentelevällä lapsella.

Pakina julkaistu

Salon Seudun Sanomissa

19.12.2010

Kieli jäässä

Suomalaisten koululaisten on pakko opiskella niin kutsuttua toista kotimaista kieltä: suomenkielisten ruotsia ja ruotsinkielisten suomea. Kumpikin jäätyy pakkasessa kiinni rautaan.

Joitain vanhempia ärsyttää, että lasten on lain mukaan pakko lukea ruotsia. He haluaisivat pakottaa jälkeläisensä opiskelemaan jotain muuta, suurempaa ja hyödyllisempää kieltä.

 

Ajoittain koululaitosta moititaan siitä, että se eristäytyy muusta maailmasta. Koulu on kuitenkin samanlainen kuin mikä tahansa työpaikka. Siellä on pakko tehdä yhtä ja toista, mistä ei pidä.

 

Pakkoruotsin puolustajat kysyvät, miksi koulun kaikki muut pakkoaineet eivät närästä niin kuin ruotsin kieli.

Kotitalouden pakkopulla, liikuntatuntien pakkoliikkeet, tekstiilitöiden pakkopaidat, fysiikan pakkovoima; onhan noita.
Ja miksi teknisestä työstä ei voida vapauttaa niitä, joiden nikkarointi ei suju niin kuin Strömsössä, jonka pakkoruotsista tykkäävät suomenkielisetkin.

Oppiaineiden välinen vertailu on turhaa. Vieraassa maassa vieraalla valuutalla maksettaessa on hyötyä sekä koulun pakkokielistä että pakkolaskuista.

Maailmassa on lähes seitsemän miljardia ihmistä. Heistä noin viisi miljoonaa puhuu suomen kieltä, och cirka tio miljoner människor har svenska som modersmål. Maailmassa on monia paljon suurempia kieliä kuin Pohjois-Euroopassa puhutut.

Suosittuja Tintti-sarjakuvia on jo pitkään voinut lukea sekä suomeksi että ruotsiksi. Olemme olleet etuoikeutettuja, sillä vasta nyt intialainen Ajay Magon sai käännettyä jokaisen Tintin hindin kielelle. Hindiä puhuu Intian niemimaalla 350 miljoonaa ihmistä.

– Hindistä tulee Suomen kouluihin kuulemma uusi pakollinen kieli, jotta meiltä valmistuisi liike-elämän tarpeisiin osaajia Intian markkinoille.
– Älä skoijaa! Tuo on vain turbaani legenda.

 

Pakina julkaistu

Salon Seudun Sanomissa 5.12.2010