maanantai 4. lokakuuta 2010

Miinalaiva Somalia

Syksy on jakomielinen vuodenaika: hellekuukausien jälkeen pitäisi uhkua tarmoa,  mutta kasvava pimeä ahdistaa. Kesä on sittenkin vain tuokio kevätväsymyksen ja kaamosmasennuksen välissä.
Vanha salolainen ihmettelee joka syksy, mikä täällä tuoksuu. Vastaus on, että ei mikään. Sokeritehdas on kiinni, eikä makea melassi ole enää muutamaan vuoteen ryydittänyt Salon syksyä. Hajuttomuuden haistaa.
Markkinat tulivat ja menivät, mikä viestii vääjäämättä, että on syksy. Murhemieltä vastaan voi taistella sokerihumalalla. Normaalisti makeisia myydään kilohinnalla, mutta markkinoilla mittana on metri. Ostaako lakritsia kilo vai metri? Otetaan kilometri.
Ei auta. Puut loimuavat, mutta niissäkin palaa alakulo. Maailma värikäs, mieli harmaa.
Joskus pakinoitsija puristaa hiilestä ikuisen timantin. ”Syksy saa, minä en”, kirjoitti nuorena kuollut Pekka Haukinen Johnny Walker -nimimerkillä 1960-luvulla. Lyhyen virkkeen humoristisuus rakentuu verbin monimerkityksellisyyden ja seksuaalisen viittauksen varaan. Lopputuloksena on alavireinen aforismi.
Mutta ei alistuta. Taistellaan valoisalla mielellä päälle painuvaa pimeyttä vastaan.
Maailmassa on niin paljon hyvää, esimerkiksi se, että miinalaiva Pohjanmaa lähteen Somalian rannikolle. Ajatelkaa, jos kävisi päinvastoin ja miinalaiva Somalia seilaisi Pohjanmaan rannikolla. Siellä on tosin kokemusta merirosvoista; pelättiinhän Rosvo-Roopea aina Kokkolassa asti.
Tällä tavalla myönteisesti ajattelemalla syksyn voi voi selättää.
Ota syksy omaksesi! Se on sinun vuodenaikasi!
Se on sun syys!
Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 3.10.2010

1 kommentti:

  1. Pieni auringonsäde repäisi raon lokakuun aamupäivän alakuloon, kun tämän luin.
    Eläköön lehtipakina!

    VastaaPoista